RKP-nuoret kokoontui 77. liittokokoukseensa Helsingissä 11–13 syyskuuta 2020. Liittokokouksessa käsiteltiin 41 aloitetta ja hyväksyttiin liiton poliittinen ohjelma.

 

Liittohallituksen puheenjohtaja Frida Sigfrids avasi kokouksen lauantaina ja nosti puheessaan esiin, kuinka tärkeä liberaali ääni on maailmassa, jossa populismi ja opportunistinen politiikka ovat yhä arkisempia. “Meillä on edessämme useita haasteita: nykyisen kaltaisen kehityksen jatkuessa puolet maapallon lajeista tulee katoamaan ja 250 miljoonaa ihmistä joutuu pakenemaan ilmastonmuutosta vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan väestöllinen muutos kehittyy huolestuttavaan suuntaan, kun Suomen väestö vanhenee nopeampaan tahtiin kuin muualla Euroopassa”, Sigfrids sanoi puheessaan järjestön jäsenille.

Tämän jälkeen RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, europarlamentaarikko Nils Torvalds, RKP-nuorten kansainväliset kattojärjestöt sekä Ruotsin keskustanuoret, Vihreät nuoret, Kokoomusnuoret ja Suomen keskustanuoret välittivät tervehdyksensä, kuin myös FSS.

Tervehdyksiä seurasi poliittinen väittely. Liittokokousedustajat nostivat esille muun muassa Valko-Venäjän levottomuudet, lähiruuan tärkeyden niin turvallisuuspolitiikan kuin kilpailukyvynkin näkökulmasta sekä mielenterveyskysymykset. ”Avun pyytäminen voi olla vaikeaa, ja sitä ei saa vaikeuttaa entisestään vain siksi, että järjestelmä ei toimi!” totesi eräs edustaja puheenvuorossaan.

Uudenmaan piirin aloite pelikoneiden kieltämisestä julkisilla paikoilla sai aikaan aktiivista väittelyä. Moni edustaja halusi kieltää automaatit peliriippuvuuden ja mielenterveysongelmien vuoksi, kun taas toiset kysyivät, millä rahoitettaisiin se nuorisotoiminta, joka nykyisellään saa rahoituksensa Veikkaukselta. Liittokokous ei kuitenkaan päättänyt ajaa pelikoneiden kieltämistä julkisilla paikoilla. Väittelyssä pidettiin puheenvuoroja kolmella kielellä: ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, mikä on linjassa liittohallituksen vuoden 2021 monikielisempään viestintään tähtäävän toimintasuunnitelman kanssa.

Poliittinen ohjelma hyväksyttiin joidenkin muutosehdotusten jälkeen.

Liittokokous väitteli aktiivisesti sille lähetetyistä 41 aloitteesta. Muun muassa aloite numero 21 kaikille kokoaikaisesti opiskeleville myönnettävästä opintotuesta herätti mielipiteitä sekä puolesta että vastaan.

Väittely avoimissa yliopistoissa opiskelusta ja suomalaisen maanviljelyn kannattavuudesta herätti vilkasta keskustelua. Monta uutta aloitetta hyväksyttiin, muun muassa että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön sertifikaatti luomulaidunlihalle kuten Ruotsissa, että asumistuen kuuluisi olla henkilökohtainen paitsi naimisissa olevilla tai vanhempien luona asuvilla, että peruskoulun opetusta saamelaisista ja saamelaisten kulttuurista tulee laajentaa ja että Suomessa tulee hyväksyä lailliset huumeiden käyttöhuoneet huumeriippuvaisille. Liittokokous hyväksyi myös aloitteet polygaamisten avioliittojen hyväksymisestä ja seksin ostamisen täyskiellosta.

Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin Frida Sigfrids (Porvoo). Varapuheenjohtajiksi valittiin Nicholas Кujala (Espoo) och Veera Granroth (Turku). Liittohallituksen jäseniksi valittiin Annika Lepistö (Närpiö), Freja Pontán (Helsinki), Tyko Hertzberg (Helsinki), Julia Nouro-Ståhle (Espoo), Magnus Brunnsberg (Helsinki).

Kuvassa vasemmalta: Nicholas Kujala, Julia Nouro-Ståhle, Veera Granroth, Frida Sigfrids, Tyko Hertzberg, Freja Pontán och Magnus Brunnsberg.