Kuinka baarit, joista on raportoitu useita koronatartunnan saaneita, voivat jatkaa toimintaansa lähes normaalisti, kun taas kulttuurialaa, joka pystyy takaamaan turvallisen kokemuksen asiakkaille, rajataan jatkuvasti kohtuuttoman paljon?
Koronapandemia on koetellut kulttuurialaa toden teolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan kulttuuriala on kärsinyt Euroopassa taloudellista tappiota eniten heti lentotoimialan jälkeen. Liikevaihto on supistunut lähes kolmanneksen vuoteen 2019 verrattuna, eikä rajoituksille näy loppua. THL on suositellut rajaamaan julkisten yleisötilaisuuksien henkilömäärän kymmenestä kuuteen Uudenmaan alueella. Moni toimija on viestinyt, ettei toiminta ole enää kannattavaa.
– Baarit saavat olla täpötäynnä, ja samalla esimerkiksi elokuvateatterit ovat tyhjillään. Se, ettei tapahtumia voida toteuttaa täydellä kapasiteetilla on ymmärrettävää, mutta tapahtumajärjestäjät ovat valmiita tekemään paljon taatakseen kävijöiden turvallisuuden. Kun teatterit olivat syksyllä auki, etäisyydet pidettiin ja hygieniakäytännöt toimivat esimerkillisesti. Elokuvateattereista, teattereista tai museoista ei ole julkisuuteen raportoitu yhtäkään tartuntaketjua, sanoo RKP-nuorten liittohallitusken jäsen Tyko Hertzberg.
Nykyiset rajoitukset vievät usealta kulttuurialan työntekijältä toimeentulon edellytykset. Eduskunnan sivistysvaliokunnan julkaiseman lausunnon mukaan tapahtuma- ja kulttuurialalla on jäänyt työllistämättä 136 000 tilapäistä työntekijää.
– Kuinka baarit, joista on raportoitu useita koronatartunnan saaneita, voivat jatkaa toimintaansa lähes normaalisti, kun taas kulttuurialaa, joka pystyy takaamaan turvallisen kokemuksen asiakkaille, rajataan jatkuvasti kohtuuttoman paljon? Hertzberg kysyy.
Emmi Piippo, Helsingin RKP-nuorten puheenjohtaja korostaa, että vaikka valtio on pyrkinyt avustuksilla lievittämään tilannetta, on kompensaatio jäänyt pieneksi, koska menetykset alalla ovat olleet niin suuria. Myös avustusten kohdentamisessa on parantamisen varaa. Koronatuet eivät ole riittävässä määrin kohdistuneet kulttuurialan freelance-toimijoille, vaan suuremmille kulttuurialan toimijoille.
– Viranomaisilla on velvollisuus käydä vuoropuhelua alan edustajien kanssa ja löytää ratkaisuja. Kulttuuriala ei pyöri kuukausi kerrallaan, vaan nyt talvella suunnitellaan kesän tapahtumia. Kannatamme tapahtumatakuuta eli sitä, että valtio kompensoi tapahtumajärjestäjille mahdolliset tulonmenetykset mikäli kesätapahtumia ei rajoitusten vuoksi voidakaan toteuttaa. Nykyinen tilanne koettelee oikeustajua ja kohtelee eri alojen toimijoita todella eriarvoisesti, Piippo summaa.
