Maanantaina 15.6. julkaistussa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2040 todetaan, että ministeriö selvittää ylemmän ammattikorkeakoulutuksen nimikkeen muuttamista maisteriksi.
Vaikka ylempi ammattikorkeakoulututkinto luokitellaankin jo ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, sitä ei kuitenkaan työelämässä tunnisteta saman tasoiseksi. Tämä eriarvoisuus nähdään esimerkiksi työnhakuprosessissa, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen osaamista ei tunnisteta ja monesti työnhaussa käytetään jopa termiä “maisteritasoinen”, kun puhutaan työn vaatimasta tutkinnon tasosta. Esimerkiksi opintopistemääriltään ylemmät tutkinnot vastaavat toisiaan molemmin puolin duaalimallia, mutta tämän tunnistaminen on työmarkkinoilla monesti hankalaa.
Nykyinen tutkintonimikkeisiin liittyvä tilanne uhkaa aiheuttaa sekaannusta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Koska englanninkielinen termi ”Master’s degree” kattaa kansainvälisissä yhteyksissä sekä maisteritutkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK), hakuprosessi muodostuu nopeasti monimutkaiseksi niille kansainvälisille osaajille jotka hakevat töitä Suomesta. Toisaalta eri kielten välillä poikkeavat nimikkeet voivat aiheuttaa ongelmia myös ulkomailta töitä hakeville suomalaisille tilanteissa, joissa vaaditaan ”Master’s degree” -tutkintoa, mutta suomalainen tutkintorakenne on ulkomaisille työnantajille vaikeaselkoinen.
Emme näe, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeen muuttaminen maisteriksi purkaisi koulutusjärjestelmämme kannalta kriittistä duaalimallia. Duaalimallin vahvuus on, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on työelämälähtöisen koulutuksen tuottaminen maamme elinkeinoelämää varten. Paikallinen elinkeinoelämä tarvitsee lähellä työtä toteutettua koulutusta ja tähän tarpeeseen ammattikorkeakoulut vastaavat erinomaisesti. YAMK tutkintonimikkeen muuttaminen ei muuta ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen tehtävää koulutuksen suhteen, eikä tuhoa duaalimallia.
Tämä tavoite on mielestämme erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan ja tukee ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tunnistamista työmarkkinoilla ja tällä tavalla myös jatkokouluttautumisen kannattavuutta. Tavoite on RKP-nuorten linjan mukainen ja suhtaudumme siihen erittäin positiivisesti.
Emma Isoherranen, puheenjohtaja
Eloize Suhtala Uvalic, varapuheenjohtaja
Mira Bäck, varapuheenjohtaja
