Kokoomusnuorten Hans Weurlander, Ninni Norra ja Jere Ojanen nostivat esille ECT-sopimuksen aiemmin syksyllä.
Nyt myös RKP-Nuorten liittohallituksen varapuheenjohtaja Morris Liemola on samoilla linjoilla ja vaatii, että sopimusta tulisi joko uudelleenneuvotella tai jättää.
ECT-sopimuksen juuret juontavat vuoteen 1994. Sopimuksen sisällyttämän fossilliteollisuuden investointisuojan motiivina oli elvyttää teollisuus kilpailukykyiselle tasolle tuottaen talouskasvua historiallisen rautaesiripun itäiselle puolelle taakse jääneisiin valtioihin.
Näin RKP-Nuorten Morris Liemola kommentoi ECT-sopimusta:
– ECT-investointisuojasopimus – Energy Charter Treaty – on haitallinen EU:lle ja unionin fossiilivapaan energiatuotannon tavoitteelle. Sopimus on ristiriitainen Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden kanssa ja luo valtioille pelon tulla kansainvälisten energiajättien kantelun kohteeksi. Tämä pelko hidastaa kehityksen kohti fossiilivapaata tulevaisuutta.
ECT-sopimuksen luominen oli alussa hyvätarkoituksellinen. Tänä päivänä tämä tarkoitus ei kuitenkaan enää ole olemassa. EU:n tulisi uudellennevotella tai jättää ECT-sopimuksen, jos unioni tosissaan haluaa kehittää omansa energiamarkkinoita ja energiatuotantoa fossiilivapaaseen suuntaan.
Markkinatalouden näkökulmasta on myöskin kestämätöntä, että fossiiliteollisuuden yhtiöt voivat hakea korvauksia sellaiselle toiminnalle, jolle ei ole tarpeeksi kysyntää. Valtioilla on muita vaihtoehtoja ja niiden pitäisi aktiivisesti ohjata taloudellisia kannustimia kestävämpään suuntaan.
Tämä sopimus on jäänyt varjoon ilmastokriisikeskustelussa. Viimeistään nyt olisi syytä nostaa esille tämän sopimuksen ongelmia sekä ilmastollisesta että taloudellisesta näkökulmasta
Kokoomusnuorten Hans Weurlander on samoilla linjoilla ja lisää:
– 20 vuotta myöhemmin investointisuojan seurauksena veronmaksajien rahoja on kylvetty valtiota vastaan nostettujen, fossiiliyhtiöiden korvauskantelujen myötä 52 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä. Kyse on poskettomasta summasta. Siksi sopimuksen problematisointi on ajankohtaista ECT-sopimuksen poistaessa fossiilteollisuuteen sijoittavilta riskit, eli sijoittajavastuun kokonaan. Ei se ole markkinataloutta, kun veronmaksaja joutuu kompensoimaan sijoittajan potentiaaliset, jopa realisoitumattomat sijoitustappiot – se on fossiilisosialismia, sanoo Weurlander
Jossitellaan hieman: jos Vattenfall olisi ostanut Helenin, olisi yhtiö voinut ottaa välimiesoikeusmenettelyn lyömäaseeksi Suomen valtiota vastaan Sipilän hallituksen päättäessä kivihiilen polton lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kantelukorvausten hampaisiin joutumisen pelossa valtioiden kynnys päivittää päästötavoitteitaan on korkea, ja tämän takia valtiot jättävät keskeiset uudistukset tekemättä. Vattenfallin tapauksessa tavallinen suomalainen veronmaksaja olisi joutunut kompensoimaan sijoittajien henkilökohtaiset sijoitustappiot.
Sopimuksen kuoppaamisesta kiittäisi ilmaston ohella myös pohjoismainen elinkeinoelämä. Oli kyseessä sitten fossiilitonta terästä tuottava SSAB, puupohjaista biokemikaalia teollisuudelle myyvä UPM tai uusiutuvaa dieseliä valmistava Neste, olisi niiden kaikkien kannalta parempi, että fossiilitalouden varassa toimivat teollisuusyritykset vastaisivat omista tappiostaan. Kuluttajilla ja yrityksillä olisi entistä korkeammat kannustimet valita puhtaita, korkean jalostusasteen tuotteita. Sopimuksen purkaminen tai uudistaminen markkinamyönteisempään sävyyn loisi suomalaisten, puhtaan teollisuus- ja energiatuotannon yrityksille paremmat edellytykset liiketoiminnan kasvulle.
–ECT saa tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon huomiota: verrattain tuntematon investointisuojamekanismi on päätynyt viime kuukausien aikana laajan kritiikin kohteeksi kansainvälisessä lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Euroopan unionin neuvottelut sopimuksen modernisaatiosta päättyivät kesäkuussa eivätkä kaikki osapuolet suinkaan olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Muun muassa Espanja, Puola, Alankomaat ja viimeisimpänä Ranska ovat ilmoittaneet aikomuksestaan irtautua sopimuksesta. Vaikka EU:n koordinoitu irtautuminen voi olla tulevaisuudessa mahdollinen, tulisi Suomen liittyä edelläkävijöiden joukkoon kestävyystavoitteiden ja vapaan kilpailun puolustajana”, lopettaa kokoomusnuorten Ninni Norra.
